Energian varastointi ja kapasiteetin tarjoaminen palveluna voisi olla avain hiilipäästöjen vähentämiseen

Energian varastointi tukisi ilmastonmuutoksen hillitsemistä, mutta varastoinnin tulisi kolminkertaistua vuoteen 2050 mennessä, jos haluamme rajoittaa ilmaston lämpenemisen alle 2°C:seen. Voisiko energian varastointi palveluna olla yksi ratkaisu edistämään energiavarastojen yleistymistä?

Energiajärjestelmämme uudistaminen on yksi tärkeimmistä ilmastonmuutosta hillitsevistä keinoista. Energian varastointi liittyy siihen olennaisesti. Nykyään vain kolme prosenttia maailmanlaajuisesta energiakapasiteetistamme varastoidaan. Rajoittaaksemme ilmaston lämpenemisen alle 2°C:seen tulee meidän nostaa energianvarastointikapasiteettia 450 GW:iin vuoteen 2050 mennessä, kun vuonna 2014 kapasiteetti oli 140 GW.

Swecon julkaisema uusin Urban Insight -raportti korostaa palveluna tarjottavan energian varastointikonseptin roolia koko teollisuudenalan murroksessa. Energiavarastot voisivat olla kaikkien saatavilla palveluna kuukausi- tai vuosimaksua vastaan, samaan tapaan kuin ruoka-, asuste-, elokuva- tai musiikkipalveluissa. Tämä voisi pienentää vaadittavaa alkuinvestointia, yhdistää useita varastoinnin lähteitä ja antaa kansalaisille mahdollisuuden kokeilla ratkaisua sitoutumatta pitkän aikavälin sijoitukseen.

Jos haluamme yhä useampien ihmisten ja organisaatioiden hyödyntävän energiavarastoja, meidän on tehtävä niiden käytöstä helppoa ja edullista. Energian varastointi palveluna on erittäin lupaava konsepti, jonka avulla tavoite on mahdollista saavuttaa. Jos odotamme täydellistä akkua, saamme odottaa kauan, ja se olisi ajan tuhlausta ilmastonmuutoksen hidastamisen kustannuksella. Sähkön yleistymiseen tavallisten kansalaisten arjessa meni 40 vuotta ja älypuhelinten esiinmarssi kesti 10 vuotta. Toiminnan aika on nyt, sanoo energiajärjestelmien asiantuntija Maria Xylia Swecolta.

Raportissa tartutaan yleisiin akkuteknologiaa koskeviin harhaluuloihin ja tunnistetaan ne syynä sille, ettei energian varastointi akkuihin ole vielä tehnyt lopullista läpimurtoaan. Lisäksi raportissa tarkastellaan maalämpöä ja vetyä energianvarastointimuotoina: Onko energian varastointi maaperään mahdollista ainoastaan Islannin geysireissä? Olisiko kannettava vetyvarasto liian vaarallinen edes harkittavaksi? Vastaus näihin kysymyksiin on ei.

Maalämmön suosio on jatkanut kasvua Suomessa erityisesti omakotitalorakentamisessa, mutta myös suuremmissa kiinteistöissä. Maalämpö on nykyisin erittäin kilpailukykyinen muiden lämmöntuotantomuotojen kanssa erityisesti kohteissa, joissa tarvitaan myös jäähdytystä: jäähdytysverkostosta tuleva lauhde voidaan varastoida maaperään ja hyödyntää myöhemmin lämmitykseen, jolloin maalämpökentästä ja tätä kautta myös investoinnista saadaan pienempi, toteaa Swecon energia-asiantuntija Niina Laasonen.

Mitä turvallisuuteen ja energian jakeluvarmuuteen tulee, meidän on huomioitava ennen kaikkea energiavarastot osana koko energian tuotanto- ja jakeluinfrastruktuuria. Hajautettu energiantuotanto luo saarekkeita, joilla voi olla omat varastonsa. Olemme tottuneet, että sähköenergia siirtyy yhteen suuntaan sähköverkossa. Energiavarastot muuttavat tätä asetelmaa ja meille syntyy ehkä vähemmän huomioitu kriittinen turvallisuuskysymys kunnossapitotöihin ja henkilöturvallisuuteen. Voimmeko jättää jännitteettömyyden varmistamisen huoltohenkilön varaan vai voisiko tekninen turvallisuus auttaa ihmistä muuttuvan energiainfran hallinnassa? jatkaa teknisen turvallisuuden erityisasiantuntija Sanna-Maria Järvensivu Swecolta.

Lue lisää energian varastoinnista ja varastointiteknologioiden vertailusta Urban Insight -raportista Beyond the Tipping Point: Future Energy Storage 

Taustaa

Urban Insight pohjautuu Swecon asiantuntijoiden raportteihin, jotka käsittelevät kaupunkikehityksen aihealueita asukkaiden näkökulmasta. Tutustu Urban Insight -raporttisarjaan täällä 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.