Mitä on bioenergia- tutustu tästä

Bioenergia on biopolttoaineista saatua energiaa. Biopolttoaineita saadaan Suomessa metsissä, soilla ja pelloilla kasvavista biomassoista sekä yhdyskuntien, maatalouden ja teollisuuden energian tuotantoon soveltuvista orgaanisista jätteistä. Bioenergia muodostaa 77 % uusiutuvasta energiasta Suomessa ja se kattaa 30 % koko maan energiankulutuksesta.

Bioenergia on puhdasta ja ympäristöystävällistä uusiutuvaa energiaa, jota saadaan erilaisista biomassoista: esimerkiksi puusta, peltokasveista ja bioperäisistä jätteistä. Bioenergia luokitellaan hiilidioksidineutraaliksi eli sen ei lasketa lisäävän hiilidioksidipäästöjä.

Puuenergia

Suomen metsissä ei kasvateta erikseen energiapuuta vaan energiaksi käytettävä puu on hakkuiden, metsänhoidon ja metsäteollisuuden sivutuotetta.  56 prosenttia Suomessa käytetystä puusta päättyy energiaksi ja loput tuotteiksi.

  • Metsäteollisuudessa syntyviä puun jakeita käytetään energiatuotteiksi: sähköksi, prosessilämmöksi, kaukolämmöksi, pelleteiksi ja biopolttoaineeksi.
  • Energiapuuna käytettävä hakkuiden sivutuote: hakkuutähde, pienpuu, kannot, kuori, puru, hake ja teollisuudelle soveltumaton puu.

Nestemäiset ja kaasumaiset biopolttoaineet

Biodiesel

Biodiesel-termiä käytetään virheellisesti kaikista biopohjaisista dieseltuotteista, mutta tarkkaan ottaen sillä tarkoitetaan FAME-dieseliä (Fatty Acid Methyl Esther), siis esteröityä rypsi- tai muuta öljyä. Biodieselillä on joitakin heikkouksia, kuten esimerkiksi happimolekyylin aiheuttama härskiintyminen ajan kanssa, sekoittuminen moottorin voiteluaineeseen, tiivisteitä haurastuttava mikrobikasvusto ja huono kylmänkestävyys. Biodieselin määrä on rajoitettu enintään 7 prosenttiin fossiilista dieseliä.

Tankkauspisteiden Ei biodieseliä -teksteillä tarkoitetaan siis perinteistä biodieseliä, FAMEa. Suomessa FAME-dieseliä ei käytännössä myydä henkilöautojen käyttöön, mutta muualla Euroopassa biodiesel on bioetanolin jälkeen tärkein tuote.

Uusiutuva diesel

Uusiutuva diesel tuotetaan etenkin jätepohjaisilla raaka-aineilla tavallisen öljyjalostamon kaltaisessa prosessissa. Raaka-aine käsitellään vedyllä, jotta molekyylit saadaan järjestettyä vastaamaan käytännössä fossiilista dieseliä ja kylmäominaisuudet huippuunsa. Raaka-aineet ovat kuitenkin bioperäisiä. Suomessa myytävä uusiutuva diesel on Nesteen tai UPM:n valmistamaa. Neste on tuonut markkinoille 100-prosenttisen uusiutuvan dieselin, Neste My:n.

Bioöljy

Bioöljy on yleensä maatalouden kasvipohjaista öljyä tai selluteollisuuden tähteisiin luettavaa mäntyöljyä tai mäntyöljyn jalostuksessa syntyvää mäntypikiöljyä.

Pyrolyysiöljy

Pyrolyysiöljyä valmistetaan puusta kaasuttamalla ja nesteyttämällä ja sitä käytetään pienissä kaukolämpökattiloissa. Primääripyrolyysiöljy sisältää satoja yhdisteitä ja runsaasti happea. Lämpöarvo on noin puolet mineraaliöljyn vastaavasta. Saanto on noin 70 prosenttia puun painosta, mutta sivutuotteena syntyy myös prosessilämpöä ja puuhiiltä. Pyrolyysiöljy voidaan tietyin edellytyksin sekoittaa öljynjalostukseen ja siten saada tietty osuus uusiutuvaa dieseliä fossiilisen seassa.

Biokaasu

Biokaasua tuotetaan mädättämällä biomassaa, jota voidaan jalostaa edelleen puhdistamalla sekä metanoimalla ja paineistamalla biometaania, joka on kemiallisesti sama CH4 kuin maakaasu. Suomessa käytettävän maakaasun metaanipitoisuus on erittäin korkea.

Biometaania voidaan käyttää ajoneuvoissa ja syöttää maakaasuverkkoon tai nesteyttää. Raakabiokaasu voidaan polttaa kattiloissa sellaisenaan, mutta puhdistamalla ja paineistamalla saadaan korkeamman jalostusasteen tuote. Sitä voidaan käyttää monipuolisesti ja se on siirrettävissä paineistettuna CBG:nä (Compressed biogas) tai nesteytettynä LBG (Liquified biogas).

Biokaasua syntyy mm. kaatopaikoilla jätteen hajotessa. Biokaasu kerätään talteen keräysputkiston avulla ja kerätty, varsin epäpuhdas kaasu poltetaan hyötykäyttöön tai käyttökohteen puuttuessa soihdutetaan.

Muita biokaasun lähteitä ovat jätevedenpuhdistamot, erilliskerätyt yhteiskunnan biojätteet, elintarviketeollisuuden sivuvirrat, metsäteollisuuden lietteet sekä maatalouden lannat ja peltopohjaiset kasvit, kuten nurmi.

Biometaania voidaan tuottaa myös synteettisesti kaasuttamalla puuta korkeissa lämpötiloissa. Puhdistuksen jälkeen saadaan bio-SNG:tä, joka on kemiallisesti sama kuin maakaasu. Synteettistä kaasua voidaan tuottaa myös sähköllä ja hiilidioksidilla, mutta tämä on pääasiassa koeasteella olevaa tuotantoa.

Biometaania syntyy myös bioetanolin tuotannon sivutuotteena.

Etanoli

Bioetanolia tuotetaan myös biomassoista ja tärkeimmät raaka-aineet ovat sokeriruoko ja maissi. Tulevaisuudessa, teknologian kehittyessä, siirrytään yhä suuremmassa määrin käyttämään jätepohjaisia raaka-aineita, kuten olkea ja muita maatalouden sivuvirtoja. Suomen oloissa bioetanolia tuotetaan jo pienessä mittakaavassa elintarviketeollisuuden jätevirroista ja puusta. Määrät ovat melko pienet, mutta teknologian edistyessä tehtaita voidaan skaalata isommiksi ja myös puusta suunnitellaan nykyistä selvästi suurempia yksiköitä. Puupohjaisen bioetanolin yhteydessä saadaan huomattavat määrät lietettä, joka on mädätettävissä biokaasuksi. Lisäksi tuotetaan paljon ligniiniä, joka on käytettävissä kattiloissa, mutta on myös edelleen jalostettavissa korkeamman arvon tuotteiksi.

Turve

Turve on suokasvien jäännöksistä epätäydellisen hajoamisen tuloksena muodostunutta eloperäistä maa-ainesta, jota kerrostuu muodostumispaikalleen. Geologisesti turpeeksi luokitellaan aines, jonka orgaanisen aineen osuus kuivamassasta on vähintään 75 prosenttia.

Turvebiomassan synty on perusteiltaan samanlaista kuin muidenkin kasviperäisten biomassojen, kuten puun, mutta kerrostumien syntymiseen tarvittava aika on pitempi. Turve koostuu orgaanisesta, hapettomassa ja kosteassa tilassa epätäydellisesti hajonneesta kasviaineksesta (sammaleet, sarat, puut ja varvut).

Pelletit

Puupellettiä on Suomessa tuotettu 1990-luvun lopulta alkaen. Pelletin tuotantolaitokset sijoittuvat raaka-aineen saannin ja asiakkaiden kannalta sopiviin paikkoihin. Suomessa on noin 25 toiminnassa olevaa pellettitehdasta, joiden tuotantomäärä vaihtelee muutamasta sadasta tonnista noin 100 000 tonniin vuodessa.

Pelletintuotanto toimii markkinaehtoisesti ja myynnistä maksetaan yleisen arvonlisäverokannan mukainen vero. Osalle tehtaista on niiden perustamisvaiheessa myönnetty investointitukea, muuta tukea toiminta ei saa.

Mitä sitten on biomassa

Biopolttoaine on biomassasta eli eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine; Biopolttoaineesta saatavaa energiaa kutsutaan bioenergiaksi. … Toisen sukupolven polttoaineiden raaka-aineena käytetään pääasiassa jätettä, jossa on korkea lignoselluloosapitoisuus.

Biomassa oli 2009 maailman neljänneksi tärkein energianlähde, 14 prosenttia maapallon energiasta saadaan biomassasta. Käyttö on yleisintä kehitysmaissa, joiden energiasta keskimäärin kolmasosa saadaan puuta ja lantaa polttamalla. Biomassan käyttöä energianlähteenä halutaan voimakkaasti lisätä.

Euroopan energiantuotannossa biomassan osuus on vain kaksi prosenttia. Muutamissa maissa käyttö on selvästi yleisempää, esimerkiksi Itävallassa, Ruotsissa ja Suomessa. Kaikesta Suomessa käyttämästämme energiasta lähes viidennes tuotetaan biomassasta.

Suomi on johtava bioenergiamaa

Biomassan osuus energian kokonaiskulutuksesta on Suomessa teollisuusmaiden korkein. Tavoitteena on, että uusiutuvan energian käyttö kasvaisi Suomessa edelleen merkittävästi, jopa kolmanneksella.

Biomassasta saadaan Suomessa energiaa pääosin polttamalla. Biomassasta syntyy puuenergiaa sellutehtaille, kaukolämpöä lähialueelle sekä sähköä valtakunnanverkkoon. Käytetty biomassa on pääosin metsäteollisuuden puupitoista jätelientä ja raaka-ainepuun kuorinnassa syntyvää jätettä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.